Näytetään tulokset 1–16 / 17
Ruotsalaiset naistenlehdet ovat naisille tarkoitettuja lehtiä, jotka käsittelevät tyypillisesti vaatteita ja muotia, ruoanlaittoa, kodin sisustamista ja kuninkaallisia aiheita.
Naistenlehdet ovat olleet osa ruotsalaista kulttuuria aina 1700-luvun lopulta lähtien. Niistä tuli nopeasti informaatiokanava, joka vaikutti sen ajan naisten tekemiin valintoihin.
Nykyään ruotsalaisilla naistenlehdillä ei ole yhtä vahaa yhteiskunnallista asemaa. Internetin ja digitaalisten laitteiden yleistymisen myötä lukuisia ruotsalaisia naistenlehtiä on joko lakkautettu tai siirretty saataville verkkoon.
Samaan aikaan iso osa perinteisten naistenlehtien sisällöstä on nykyään saatavilla sosiaalisen median kautta. Ison osan lukijoista ovat vieneet bloggarit, vloggarit ja muut influensserit, jotka kertovat uusimmista trendeistä.
Jo 1600-luvun puolivälissä Ruotsissa julkaistiin valtion virallista sanomalehteä nimeltä Ordinari Post Tijdender, jossa julkaistiin valtakunnallisia tiedotteita. Tuohon aikaan oli tavallista, että ihmiset kokoontuivat julkisille paikoille kuuntelemaan sanomalehteä lukevaa henkilöä.
Jakelukanavat olivat huonot, mikä vaikeutti suuren yleisön tavoittamista ja 1700-luvun levottomuuksien, sotien ja sensuurin vuoksi toimittajien ja painotalojen oli vaikeaa julkaista sanomalehtiä.
Vasta 1800-luvulla sanomalehtilehtiteollisuus kasvoi infrastruktuurin kehittymisen myötä. Rautateiden avulla sanomalehtiä voitiin kuljettaa tavalla, joka ei ennen ollut mahdollista, ja maan teollistumisen myötä sanomalehtiteollisuuden oli helpompi kukoistaa.
1800-luvun puolivälissä Ruotsissa perustettiin julkinen koulujärjestelmä, mikä tarjosi myös naisille paremmat mahdollisuudet oppia lukemaan. Tämä oli merkittävä askel, joka mahdollisti naisten osallistumisen, oman kulttuurin kehittämisen ja poliittisen itseilmaisun.
Naistenlehdet saattoivat nyt tavoittaa huomattavasti suuremman osan yhteiskunnan naisista, mutta lehtiä kirjoittivat vielä pitkään miehet. Tämä johtui siitä, että naisten oli vaikea kilpailla vallassa olevien ja koulutetumpien miesten kanssa, joiden oli myös tarkoitus elättää perheensä. Vasta paljon myöhemmin naistenlehtiä tehtiin naisilta naisille.
Naistenlehdet vaikuttivat Ruotsissa pitkään monien naisten mielipiteisiin ja valintoihin; ruoanlaittoon, siivoukseen ja muotiin, mutta myös muihin ajankohtaisiin naiskysymyksiin, kuten naisten koulutukseen, auktoriteettiin ja myöhemmin äänioikeuteen. Monet naistenlehdet, kuten Dagny, Tidskrift för kvinnor ja sen seuraaja Hertha, olivat tärkeässä asemassa Ruotsin tasa-arvoiselle yhteiskuntatyölle.
Ruotsissa julkaisiin monia suosittuja naistenlehtiä, jotka keskittyivät eri aiheisiin ja joilla oli eri yleisö. Yksi suurimmista ruotsalaisista naistenlehdistä 1800- ja 1900-luvuilla oli Naisten ammattiliiton perustama Morgonbris, joka myöhemmin muuttui sosiaalidemokraattiseksi naistenlehdeksi.
Skandinavisk-muotilehden lakkauttamisen jälkeen vuonna 1889 sen silloinen kustantaja Frithiof Hellberg perusti uuden Idun-muotilehden, joka oli viikoittain ilmestyvä aikakauslehti "naiselle ja kodille". Idun-lehden myötä Ruotsissa vakiintui myös termi damtidning, naistenlehti.
Myös muut naistenlehdet, kuten Framåt, Damernas Värld, Husmord, Tidevarvet ja Veckorevyn saavuttivat 1800- ja 1900-luvuilla suuria lukijakuntia.
1900-luvulla ruotsalaiset naistenlehdet rahoitettiin tilaus- ja irtonumeromyynnin lisäksi mainoksilla. Yksi naistenlehtien tapa kasvattaa lehtimyyntiä ja tuloja olivat jatkotarinat, jotka sitouttivat lukijoita ostamaan aina myös seuraavan numeron tietääkseen, miten tarina jatkui. Jatkotarinoita kirjoittivat monet tunnetut kirjailijat, kuten runoilijanakin tunnettu Viktor Rydberg.
Tuon ajan yleinen ilmiö oli, että naiset käyttivät miesten nimimerkkejä kirjoittaessaan tullakseen otetuksi vakavasti ja parantaakseen omia mahdollisuuksiaan menestyä kirjoittajana.
Aluksi ruotsalaiset naistenlehdet olivat pääasiassa nousevan porvariston naisille suunnattuja julkaisuja, ja niitä kutsuttiinkin nimellä fruntimmerstidskrifterna.
Myös ns. perhelehdillä, kuten Allas, Hemmets veckotidning ja Hemmets Journal, oli merkittävä rooli ruotsalaisissa naistentenlehdissä tällä aikakaudella.
Ruotsalaisessa nyky-yhteiskunnassa fyysisillä naistenlehdillä ei ole enää niin suurta seuraajakuntaa kuin vielä viime vuosituhannella. Tämä johtuu siitä, että iso osa lehtimarkkinoista on eri tavoin siirtynyt internetiin.
Monet ruotsalaisia naisia kiinnostavista puheenaiheista, kuten muoti, ruoanlaitto, sisustus ja poliittiset aiheet, kuten feminismi ja vastaavat, puhututtavat edelleen, mutta enenevissä määrin erilaisten verkkolehtien, television ja sosiaalisen median vaikuttajien kanavilla.
Joitakin edelleen painettuna julkaistavia merkittäviä ruotsalaisia naistenlehtiä ovat Elle, Damernas Värld, Amelia ja Tara.
Toisaalta monet ruotsalaiset naistenlehdet voidaan hyvällä syyllä viihde- tai juorulehdiksi, kuten Hänt Extra, Hänt i Veckan ja Svensk Damtidning.
Monet ruotsalaiset naistenlehdet ovat lopettaneet kokonaan fyysisen lehden myynnin, mutta ovat edelleen saatavilla internetin kautta. Yksi viimeisimmistä on vuonna 2019 painetun lehden myynnin lopettaneista ruotsalaisista naistenlehdistä on Veckorevyn.
