Näytetään tulokset 1–16 / 17
Tiedelehti on kausijulkaisu, joka sisältää tyypillisesti uutisia, mielipiteitä ja reportaaseja tieteen eri aloilta. Tiedelehdet on suunnattu ei-asiantuntijayleisölle, eikä niitä tule sekoittaa tieteellisiin julkaisuihin.
Tiedelehtiä lukevat sekä maallikot että tieteen ammattilaiset, jotka haluavat saada tietoa oman alansa ulkopuolelta. Tiedelehtien artikkeleja julkaistaan joskus uudelleen tai niistä tehdään yhteenvetoja yleisessä lehdistössä so. sanoma- ja aikakauslehdissä.
Tiedelehdet on suunnattu yleisölle, jotka haluavat oppia uutta tieteestä ja pysyä ajan tasalla tieteen uusimmista löydöistä ja läpimurroista useilla tieteenaloilla, mukaan lukien biologia, fysiikka, kemia, lääketiede, tähtitiede ja monet muut tieteenlajit.
Ajatuksen julkaistusta lehdestä, jonka tarkoituksena oli "antaa ihmisten tietää, mitä kirjeiden tasavallassa tapahtuu", esitti ensimmäisenä François Eudes de Mézeray vuonna 1663.
Humanistitutkija Denis de Sallo ja painaja Jean Cusson lainasivat idean ja saivat kuninkaallisen luvan Louis XIV:ltä Journal des sçavans -nimisen julkaisun perustamiseen. Lehden ensimmäinen numero julkaistiin 5. tammikuuta 1665.
Intellektuelleille suunnatulla julkaisulla oli neljä päätavoitetta:
Pian Journal des sçavansin jälkeen Royal Society perusti Philosophical Transactions of the Royal Society -julkaisun maaliskuussa 1665, ja Académie des Sciences Mémoires de l'Académie des Sciences -julkaisun vuonna 1666.
1700-luvun loppuun mennessä erilaisia tieteellisiä julkaisuja oli julkaistu lähes 500 kappaletta, joista suurin osa Saksassa, Ranskassa ja Englannissa. Monet niistä olivat kuitenkin lyhytikäisiä.
Ensimmäisen vertaisarvioidun tiedelehden, Medical Essays and Observationsin, perusti Edinburghin Medical Society vuonna 1733.
Muita tärkeitä tapahtumia akateemisten aikakauslehtien historiassa ovat kenties maailman tunnetuimman tiedelehden, Naturen (1869) sekä Sciencen (1880) perustaminen.
Ensimmäinen suomalainen tiedelehti oli 1920-luvulla ilmestynyt Valo, jota kustansi WSOY. Lehden aihealueita olivat muun muassa menestyminen, ihmiselämä, luonto, liike-elämä, eläinten maailma sekä terveys ja sairaus.
Varhaiset tiedejulkaisut keskittyivät pääasiassa luonnontieteisiin ja niitä kirjoitettiin erittäin erikoistuneile tiedemiehille ja tutkijoille.
Suomessa ilmestyy säännöllisesti yli 130 tiedelehteä, tieteellistä julkaisua ja vuosikirjaa, joita on listattu Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämällä journal.fi-verkkosivustolla.
Pääasiassa asiantuntijoille ja tutkijoille suunnattujen tieteellisten julkaisujen ja vuosikirjojen lisäksi Suomessa ilmestyy useita niin sanottuja yleistajuisia ja yleiskieltä käyttäviä tiedelehtiä, jotka on suunnattu laajalle yleisölle.
Suomen suurin tiedelehti Tiede tekee elämästä mielenkiintoisempaa hoksauttamalla näkemään arkisetkin asiat uudessa valossa.
Tiede on lehti, joka yllättää joka numerossaan ja kertoo senkin, mitä vasta on tulossa.
Suomen suosituin luontolehti Tiede Luonto tarjoaa tietoa ja elämyksiä luonnosta ja ympäristöstä mukaansatempaavalla otteellaan.
Visuaalisesti tyylikäs Tiede Luonto yhdistää luotettavan, tutkimukseen perustuvan tiedon ja viihdyttävän sisällön.
Monipuolisesti juttuja eläinten käyttäytymisestä ilmastonmuutokseen ja upeimpiin luontokohteisiin, suomalaista lukijaa koskettavasta näkökulmasta.
Tieteen Kuvalehti tarjoaa tuoretta tietoa eri alojen tutkimuksesta, lääketieteestä, tekniikan uusimmista keksinnöistä, luonnontieteistä ja historiasta.
Tieteen Kuvalehti eli tuttavallisesti "Tieku" on suosittu koko perheen lehti, jonka lukijoita yhdistää tiedonjano ja halu oppia uutta.
Katso Tieteen Kuvalehti -tarjoukset ja tilaajalahjat tästä.
Tieteen Kuvalehti Historia vie sinut ajassa taaksepäin toisen maailmansodan rintamille, viikinkien matkaan ja egyptiläisiin temppeleihin.
Lehden elävät kertomukset ja uskomattomat valokuvat opettavat lukijalleen historian tärkeimmistä tapahtumista ja historiallisista henkilöistä.
Katso Tieteen Kuvalehti Historia -tarjoukset ja tilaajalahjat tästä.
Siinä missä kotimaiset tiedelehdet voivat olla erinomainen tiedon ja inspiraation lähde, myös muualla maailmassa julkaistaan monia erinomaisia tiedelehtiä. Nämä lehdet voivat tarjota ainutlaatuisia näkökulmia ja näkemyksiä uusimmasta tieteellisestä tutkimuksesta sekä löydöistä eri alueilta ja kulttuureista.
Tässä joitakin tunnetuimpia ja luetuimpia englanninkielisiä tiedelehtiä:
Vuona 1845 perustettu Scientific American kattaa laajan valikoiman tieteellisiä aiheita biologiasta fysiikkaan ja lääketieteestä sosiaalitieteisiin. Scientific American -lehteen ovat kirjoittaneet monet tunnetut tieteentekijät, mukaan lukien Albert Einstein ja Nikola Tesla. Lehti ilmestyy kuukausittain.
Tilaa Scientific American tästä.
Isossa-Britanniassa sijaitseva New Scientist on viikoittain ilmestyvä kaikki tieteen ja teknologian alueet kattava tiedelehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1956 lähtien.
New Scientist tarjoaa uutisia, artikkeleja, arvosteluja, kommentaareja tieteestä, teknologiasta ja niiden vaikutuksista. Lehti julkaisee myös spekulatiivisia artikkeleja teknisistä ja filosofisista aiheista.
Science on American Association for the Advancement of Sciencen (AAAS) julkaisema vertaisarvioitu tiedelehti ja yksi maailman pahaista akateemisista aikakauslehdistä.
Science ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880. Nykyään lehti ilmestyy viikoittain ja sillä on noin 130 000 tilaajaa maailmanlaajuisesti. Lehden arvioitu lukijamäärä on yli 400 000.
Myös monet muut ulkomaiset tiedelehdet ovat arvostettuja ja suosittuja julkaisuja sekä tieteentekijöiden että harrastajien keskuudessa, mukaan lukien BBC Science Focus, Nature, BBC History ja Astronomy.
Tutustutaanpa vielä joihinkin tiedelehtien lukemisen etuihin.
Yksi tiedelehtien lukemisen tärkeimmistä eduista on, että tiedelehdet auttavat oppimaan uusia ja jännittäviä tieteellisiä löytöjä ja edistysaskelia. Olitpa kiinnostunut sitten biologiasta, fysiikasta, lääketieteestä, tähtitieteestä tai mistä tahansa muusta tieteenalasta, tiedelehden tilaus auttaa sinua pysymään ajan tasalla tieteen viimeisimmistä tapahtumista sekä oppimaan uutta ympäröivästä kiehtovasta maailmasta.
Lukemalla säännöllisesti älykästä sisältöä parannat kriittisen ajattelun taitojasi. Monet tiedelehdet esittelevät muutoin monimutkaisia tieteellisiä käsitteitä helposti lähestyttävällä ja kiinnostavalla tavalla, mikä auttaa sinua kehittämään analyyttisiä taitojasi sekä oppimaan arvioimaan tieteellisiä argumentteja ja näyttöä.
Niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin tiedelehdet tarjoavat tietoa uusista tutkimuksista ympäri maailmaa. Lukemalla tieteen viimeisimmistä läpimurroista ja löydöistä saat syvemmän käsityksen tieteen edistymisestä ja sen vaikutuksista ympäröivään maailmaamme.
Yleistajuiset populaaritieteen tiedelehdet kattavat laajan valikoiman tieteenaloja, mikä tarkoittaa, että voit laajentaa tietämystäsi omien osaamisalueidesi ulkopuolelle sekä kehittämään monipuolisempaa ymmärrystä tieteestä.
Lopuksi, tiedelehtien lukeminen on hauskaa. Monet tiedelehdet on kirjoitettu kiinnostavalla ja helposti lähestyttävällä tavalla, ja ne sisältävät upeita valokuvia ja kiehtovia kuvituksia, jotka tekevät sisällöstä miellyttävää lukea. Lukiessasi suosikki tiedelehteäsi voit irtautua hetkeksi kiireisestä arjesta ja viettää rauhallista omaa aikaa mielenkiintoisen lukemisen parissa ilman elektronisia laitteita.
