Näytetään kaikki 2 tulosta
Tietokonelehdet käsittelevät tietokoneita ja niihin liittyviä aiheita, kuten verkottumista ja internetiä. Useimmat tietokonelehdet tarjoavat vinkkejä ja neuvoja, katsauksia uusimpiin teknologioihin sekä mainoksia. Jotkin tietokonelehdet voivat tarjota lisäksi esimerkiksi ohjelmointitutoriaaleja.
Ensimmäisiä tietokoneita käsitteleviä artikkeleja julkaistiin jo 1940-luvulla esimerkiksi Mathematics of Computation -julkaisussa sekä COBOL-ohjelmointikielen perustajan ja tietojenkäsittelyn pioneerin Albert Eugene Smithin perustamassa Digital Computer Newsletter -julkaisussa.
Ensimmäinen tietokonelehti oli luultavasti vuosina 1951–1978 ilmestynyt Computers and Automation, joka ilmestyi aluksi nimillä Computing Machinery Field (1951–1952) ja The Computing Machinery Field (1952–1953).
Edmund C. Berkeleyn julkaisema Computers and Automation oli ensimmäinen tietotekniikan ja ohjelmistojen kehitykselle sekä tietojenkäsittelyalalle omistettu aikakauslehti.
1940- ja 1950-luvuilla ilmestyi useita myös muita tietokoneita, tietotekniikkaa ja tietojenkäsittelyä sivuavia tieteellisiä julkaisuja.
PC-lehtien historia juontaa juurensa 1970-luvulle, jolloin henkilökohtaiset tietokoneet alkoivat yleistyä. Kun yhä useammat ihmiset alkoivat ostaa PC-tietokoneita ja käyttää niitä kodeissaan ja yrityksissään, syntyi kasvava tarve tiedolle ja opastukselle siihen, miten näitä uusia koneita käytetään ja miten niistä saadaan paras hyöty irti.
Yksi varhaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista mikrotietokoneita käsittelevistä lehdistä oli vuosina 1975–1998 ilmestynyt Byte-lehti. Kun monet muut lehdet oli omistettu tietyille järjestelmille tai koti- tai yrityskäyttäjille, Byte käsitteli syvällisesti koko pienten tietokoneiden ja ohjelmistojen alaa.
1980- ja 1990-luvuilla tietokone- ja PC-lehtien markkinat kasvoivat räjähdysmäisesti ja vuosittain julkaistiin kymmeniä uusia nimikkeitä. Näinä aikoina suosituimpia lehtiä olivat vuoteen 2009 asti painettuna ilmestyneet PC Magazine ja Computer Shopper sekä vuoteen 2013 asti ilmestynyt PC World.
Nämä tietokonelehdet tarjosivat laajan valikoiman sisältöä, kuten katsauksia uusiin laitteisiin ja ohjelmistoihin, käyttöoppaita sekä alan uutisia. Lehdet tarjosivat myös usein ohjelmisto- ja laitteistokomponenttien luetteloita sekä tietokoneisiin liittyvien tuotteiden mainoksia.
Internetin yleistymisen myötä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, monet tietotekniset julkaisut kamppailivat sopeutuakseen muuttuviin maisemiin. Verkkojulkaisujen ja -resurssien lisääntyessä monet lukijat alkoivat etsiä teknologiauutisia ja -tietoja verkosta.
Tästä huolimatta monet teknologia- ja tietokonelehdet ilmestyvät edelleen myös painetussa muodossa. Tällaisista lehdistä mainittakoon Wired ja suomalainen Mikrobitti.
Suomessa ilmestyy Mikrobitin lisäksi toinenkin kuukausittain ilmestyvä tietokonelehti, Tivi, sekä neljä kertaa vuodessa vapaaehtoisvoimin ilmestyvä Skrolli.
Monet saattavat vielä muistaa myös sellaiset aiemmin ilmestyneet lehdet kuin Commodore 64- ja Amiga-käyttäjille suunnattu C=lehti, MikroPC, Prosessori ja Tietokone.
Mikrobitti (vuosina 2012–2015 MB) on vuonna 1984 perustettu alun perin tietokoneharrastajille ja -aloittelijoille suunnattu tietotekniikkalehti, jonka perusti Sanoman myöhemmin ostama Technopress. Lehti siirtyi Talentumin (nyk. Alma Media) omistukseen vuonna 2015.
Mikrobitti tarjoaa paljon laite- ja ohjelmistotestejä ja alan uutisia. Lisäksi se sisältää tietokonekulttuuria käsitteleviä artikkeleja sekä peli-, musiikki- ja elokuva-arvosteluja.
Ensimmäisen kymmenen julkaisuvuoden aikana Mikrobitissä julkaistiin useita BASIC-kielisiä ohjelmistolistauksia eri kotitietokoneille, erityisesti Commodore 64:lle ja MSX:lle. Tilaajat saivat vuosittain myös pelejä ja ohjelmia sisältäneen "Huvi- ja hyötyrompun".
Lehden tunnetuimpiin kirjoittajiin lukeutuivat Niko Nirvi, Risto Hieta, Jyrki J. J. Kasvi ja Petri Teittinen.
Vielä nykyäänkin Mikrobitti ilmestyy kuukausittain myös painettuna lehtenä ja tarvoittaa 74 000 lukijaa kuukausittain. Lehti tarjoaa tietoa tietoteknisistä laitteista, palveluista ja ilmiöistä, testaa ja vertailee tuotteet sekä kertoo uusimmista teknisistä innovaatioista. Se on käyttäjän käsikirja digitaalisessa maailmassa.
Tivi on niin ikään Alma Talentin kustantama tietotekniikan ammattilehti, joka syntyi vuonna 2014 Tietokoneen ja Tietoviikon yhdistymisen seurauksena. Vaikka lehti kantaa Tietoviikolta periytyvää nimeä, sen sisältö on toimituksellisesti lähempänä Tietokone-lehteä.
Tänä päivänä Tivi on ainoa tietotekniikan ammattilaislehti, joka tarjoaa lukijoille tietoa uusista teknologioista sekä menestystarinoista Suomessa ja ulkomailla. Kuukausittain ilmestyvä lehti tavoittaa noin 33 000 lukijaa.
Tivi taustoittaa alan ajankohtaiset uutiset ja ilmiöt, sekä kertoo tietotekniikkayritysten strategioista ja tulevaisuudesta.
Skrolli on neljästi vuodessa ilmestyvä tietotekniikkalehti, joka aloitti toimintasa vuonna 2012. Vaikka Skrolli on tunnettu koti-Suomessa, lehti on saanut myös kansainvälistä huomiota.
Skrolli toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimin, ja sen toimitus koostuu noin kymmenestä yhteisön aktiivisimmasta jäsenestä. Lehteä rakennetaan "kaupallisen tekniikkamedian ulkopuolelleen jättämien aiheiden ympärille" korostaen hidasta, aikaa kestää journalimia, tee itse -asennetta ja syvää asioihin paneutumista.
Skrolli on saatavilla Lehtipisteen myyntipisteissä ympäri maan.
