Tiesitkö, että musiikkialan digitaalisesta vallankumouksesta huolimatta musiikkilehdet menestyvät edelleen? Musiikkilehdillä on erityinen paikka musiikin ystävien sydämissä, sillä ne tarjoavat ainutlaatuisen kokemuksen, jota digitaaliset alustat eivät kykene tarjoamaan.
Tällä nopeatempoisella aikakaudella, jolloin musiikkia on saatavilla muutamalla napsautuksella suoratoistopalveluiden ja verkkojulkaisujen kautta, musiikkilehdet tarjoavat konkreettisen ja mukaansatempaavan tavan olla yhteydessä musiikin maailmaan. Ja mikä tekee monista entistä houkuttelevampia, ovat musiikkilehtien edulliset tarjoukset, jotka sisältävät monia etuja innokkaille musiikin ystäville.
Musiikkilehdet ovat musiikille ja musiikkikulttuurille omistettuja aikakauslehtiä, jotka tarjoavat tyypillisesti musiikkiuutisia, haastatteluja, valokuvia, esseitä sekä levy- ja konserttiarvosteluja.
Musiikkilehdet olleet jo vuosikymmenien ajan syvällisten haastattelujen, albumiarvostelujen, artistiprofiilien ja eksklusiivisten artikkelien lähde. Tilaamalla musiikkilehden kotiovellesi toimitettuna varmistat, että et jää koskaan paitsi näistä aarteista.
Mutta mitä etuja musiikkilehden tilaamisesta on? Sukelletaanpa hetkeksi musiikkilehtien maailmaan...
Musiikkilehtien merkitys
Digitaalisen median aikakaudella musiikkilehtien vetovoima erottuu osoituksena niiden merkityksestä. Vaikka verkkoalustat tarjoavat välittömän pääsyn musiikkiuutisiin ja -artikkeleihin, musiikkilehdet tarjoavat konkreettisen, aisteja sitovan kokemuksen ja luo syvemmän yhteyden musiikkimaailmaan.
Yksi painetun lehden ainutlaatuisista ominaisuuksista ja eduista on niiden tarjoama fyysisyys. Paperin paino käsissä, tuoreen musteen tuoksu ja oikeiden painettujen sivujen kääntely luovat moniaistisen kokemuksen, jota digialustat eivät voi tarjota. Aikakauslehden kiiltävät sivut ja korkealaatuiset kuvat kasvattavat elämyksen esteettistä arvoa ja tekevät musiikkilehden jokaisesta numerosta keräilykappaleen.
Esteettisen vetovoiman lisäksi musiikkilehdillä on tärkeä rooli uusien artistien, trendien ja haastattelujen löytämisessä. Ne tarjoavat syvällisiä haastatteluja muusikoiden, bändien ja alan sisäpiiriläisten kanssa sekä näkemyksiä heidän luoviin prosesseihin, inspiraatioon ja pyrkimyksiin. Haastattelut ovat kurkistus artistien ja musiikin tekijöiden elämään, joka ei muuten digitaalisten alustojen kautta välity!
Lisäksi musiikkilehdet ovat musiikin kuraattori. Ne esittelevät lukijoilleen uusia artisteja ja genrejä, joita he eivät muutoin välttämättä löytäisi. Ne esittelevät nousevia talentteja, vaihtoehtoisia undeground-skenejä ja niche-genrejä, jotka eivät välttämättä saa yhtä paljon näkyvyyttä valtavirran digitaalisessa mediassa. Musiikkilehtien tarjoamat albumiarvostelut sekä keikka- ja musiikkisuositukset ovat korvaamattomia resursseja musiikkidiggareille.
Musiikkilehdillä on myös keskeinen rooli musiikin historian dokumentoinnissa. Ne kertovat genrejen noususta ja laskusta, artistien kehityksestä sekä tietyn musiikin aikakauden, genren, alakulttuurin tai ideologian vaikutuksista kulttuuriimme.
Musiikkilehtien tilaamisen etuja
Musiikkilehden tilaaminen on mukava ja helppo tapa päästä nauttimaan eksklusiivisista sisällöistä, jotka eivät ole saatavilla verkossa. Saat suosikkilehtesi aina säännöllisesti kotiisi toimitettuna, eikä sinun tarvitse huolehtia matkoista kauppaan tai kioskille ostaaksesi lehden irtonumeron. Painetun musiikkilehden tilaajana et ole myöskään riippuvainen internet-yhteydestä tai laitteen yhteensopivuudesta, vaan voit milloin tahansa kaivaa musiikkilehden repustasi tai laukustasi ja rentoutua mielilukemisen parissa.
Musiikkilehden tilaajana saat pääsyn ainutlaatuiseen sisältöön ja perusteellisiin muusikoiden, bändien ja alan sisäpiiriläisten haastatteluihin, jotka antavat oivalluksia heidän luovasta prosessistaan, inspiraatioita ja tarinoita kulissien takaa. Ne ovat erityisesti lehden lukijoille kuratoitua tietoa, joita ei useinkaan ole netissä saatavilla.
Alkamalla musiikkilehden tilaajaksi voit kokea painetun lehden fyysisen selaamisen ilon uppoutuaksesi lehden taittoon, designiin ja taiteeseen. Painetun lehden hypistely omissa käsissä lisää aistinvaraisuutta lukemiseen ja parantaa lukunautintoa.
Monet musiikkilehtien tilaajat myös keräävät suosikkilehtensä numeroita, erikoisnumeroita ja kokonaisia vuosikertoja. Omaan musiikkilehtien kokoelmaan palaaminen yhä uudestaan ja uudestaan herättää nostalgiaa, kuljettaa sinut takaisin tiettyihin musiikkihistorian hetkiin ja henkilökohtaisiin muistoihin.
Musiikkilehtien historiaa
Billboard on maailman ensimmäinen musiikkilehti. Se on amerikkalainen lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 1. marraskuuta 1894. Billboard keskittyi alunperin muihin aiheisiin, kunnes se erikoistui musiikkiteollisuuteen 1960-luvulla.
Melody Maker -niminen lehti alkoi ilmestymään vuonna 1926, ja se kattoi kaikki jazz-skenen osa-alueet. 1950-luvulla lehti kilpaili NME:n (New Musical Express) kanssa, joka houkutteli nuorempia lukijoita nousevan rock 'n' roll -skenen avulla. Molemmat lehdet tarjosivat tietoa tulevista levyjulkaisuista ei pelkästään valtavirran listamusiikista, vaan myös indie-julkaisuista.
Vuonna 1967 perustettiin Rolling Stone -lehti, joka dokumentoi musiikin tärkeäksi osaksi nuorten kulttuuria pohdiskelevilla artikkeleilla musiikista ja yhteiskunnallisista muutoksesta. Rolling Stone ei keskittynyt niinkään asiatietoon, vaan enemmänkin musiikkikulttuurin esilletuomiseen.
Teini-ikäisille suunnattu kiiltävä Smash Hits -lehti perustettiin vuonna 1978. Sitä pidetään ensimmäisenä genrekohtaisena musiikkilehtenä, joka oli erikoistunut nimenomaan valtavirran pop-musiikkiin.
Vuonna 1980 musiikkilehtien markkinoille ilmestyi Record Collector -kuukausilehti, joka oli täynnä mainoksia sekä musiikin osto- ja myyntilähteitä.
1990-luvun alussa markkinoille ilmestyi yhä enemmän genrekohtaisia musiikkilehtiä, kuten dance-musiikkiin erikoistunut Mixmag ja rap- ja hip-hop-musiikkiin erikoistunut The Source.
Vuonna 2000 kaksi suurta ja suosittua musiikkilehteä, Melody Maker ja NME yhdistyivät. Molemmat lehdistä omistaa IPC media.
Suomalaiset musiikkilehdet
Ajan sävel (1955–1963) oli ensimmäinen suomalainen nuorisolehti, jonka pääasiallista sisältöä oli kevyt viihdemusiikki.
Blues News (1968–) on suomalainen blues- ja roots-musiikkiin keskittyvä kuudesti vuodessa ilmestyvä musiikkilehti. Se on yksi maailman vanhimpia blue-musiikkiin erikoistuneita blueslehdistä.
Cool Runnings oli vuosina 1980–2003 ilmestynyt suomalainen reggaelehti ja "jamaikalaismusiikin äänenkannattaja Suomessa".
Diskosusi oli Tampereella vuosina 1979–1982 ilmestynyt musiikkipainotteinen lehti, joka oli suunnattu diskomusiikin faneille ja klubittajille.
Extra oli Turussa vuonna 1968 neljän numeron verran ilmestynyt musiikkipainotteinen nuortenlehti.
FANzine (1980–1981) oli suomalainen musiikkilehti, josta ilmestyi vain neljä numeroa. Lehti oli tarkoitettu levykeräilijöille ja muille musiikin ystäville.
Finnish Music Quarterly on vuonna 1985 perustettu englanninkielinen musiikkilehti, joka kertoo suomalaisesta musiikkikulttuurista.
Finsk Musikrevy oli vuosina 1905–1907 ilmestynyt ruotsinkielinen musiikkilehti, jonka tavoitteena oli edistää kotimaista musiikinviljelyä ja tehdä tunnetuksi suomalaisten säveltäjien teoksia.
Hilse oli vuosina 1977–1980 ilmestynyt suomalainen aikakauslehti, joka käsitteli kirjallisuutta ja rock-musiikkia, painottuen kuitenkin vahvasti jälkimmäiseen. Myöhemmin siitä muodostui merkittävä punk-lehti.
Inferno on vuodesta 2001 ilmestynyt raskaaseen rockiin ja metallimusiikkiin keskittynyt musiikkilehti, joka julkaisee haastatteluja, artikkeleja, raportteja, uutisia ja arvosteluja. Lehteä julkaisee Pop Media.
Intro olivuosina 1968–1979 ilmestynyt nuortenlehti, joka sulautettiin myöhemmin Suosikki-lehteen.
Iskelmä oli vuosina 1960–1967 ilmestynyt nuortenlehti, jota julkaisi Scandia-Musiikki. Vuonna 2008 ilmestyi muutama numero samannimisestä populaarimusiikin lehdestä.
Jazzrytmit on suomalainen jazz-lehti, joka ilmestyi painettuna vuosina 1994–2008 ja siitä lähtien verkkolehtenä.
Kirkkomusiikki on kirkollisen musiikin ajankohtaislehti, joka palvelee kirkkokuorolaisia, kanttoreita ja kaikkia kirkkomusiikin harrastajia.
Miasma Magazine on metallimusiikkiin keskittynyt aikakauslehti, joka on perustettu harrastelijalehtenä jo 1992, mutta ilmestynyt säännöllisesti kesästä 2004 lähtien.
Musa oli vuosina 1972–1978 ilmestynyt rockmusiikkilehti, joka painottui rockin ohella reggae-, jazz- ja blues-musiikkiin. Lehdestä eronneet toimittajat perustivat vuonna 1975 Soundi-lehden.
Musiikki on vuonna 1971 perustettu neljännesvuosittain ilmestyvä vertaisarvioitu musiikkitieteellinen aikakausjulkaisu, jota julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura.
Musiikkiuutiset oli vuosina 1987–1991 ilmestynyt suomalainen rytmimusiikin erikoislehti, joka oli suunnattu muusikoille ja esitystekniikan ammattilaisille.
OK oli vuonna 1981 Suosikin kilpailijaksi perustettu musiikkilehti, jota kustansi alkuvaiheessa Kolmiokirja. Popmusiikin lisäksi se sisälsi juttuja muodista, terveydestä, nuorten elämästä, elokuvista ja sarjakuvista.
Propaganda oli vuosina 1979–1984 ilmestynyt, niukoilla resursseilla ja vapaaehtoistyönä tehty musiikkilehti, jonka vaikutuksesta syntyi myöhemmin Propaganda Records -levy-yhtiö.
Riffi on vuodesta 1996 lähtien ilmestynyt musiikkilehti, joka käsittelee musiikin tekemiseen, tallentamiseen, esittämiseen ja jakeluun liittyviä menetelmiä.
Rondo Classic on Suomen suurin ja pisimpään ilmestynyt taidemusiikkia eli klassista musiikkia käsittelevä aikakauslehti. Se on ilmestynyt vuodesta 1963 lähtien.
Rumba on suomalainen rock- ja popmusiikin erikoislehti, joka ilmestyi painettuna lehtenä vuosina 1983–2019. Nykyään lehti ilmestyy vain verkkojulkaisuna.
Rytmi oli vuosina 1934–1937 sekä 1949–2014 ilmestynyt suomalainen musiikkilehti, joka oli yksi koko maailman pisimpään ilmestyneistä musiikkilehdistä. Vuonna 2014 lehti sulautettiin Soundi-lehteen.
Soundi on suomalainen kuukausittain ilmestyvä rock-musiikin erikoislehti, joka on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 lähtien. Soundia julkaisee Pop Media.
Stara oli 1980-luvulla ilmestynyt nuorille suunnattu heavy- ja hard rockiin keskittynyt musiikkilehti, jota myytiin ainoastaan irtonumerona.
Sue oli vuosina 1994–2014 ilmestynyt suomalainen musiikkilehti, joka painottui rock-, punk-, metalli- ja indiemusiikkiin. Lehden toimittajat olivat muusikoita ja musiikin parissa työskenteleviä ammattilaisia.
Suosikki oli vuosina 1962–2012 ilmestynyt nuortenlehti, jota kustansi Otavamedia. Alkuun Suosikki oli iskelmäjulkaisu, joka pian erikoistui nuorten musiikkilehdeksi. Lehdelle tunnusomaista oli keskiaukeaman jättijulisteet sekä päätoimittaja Jyrki "Jyräys" Hämäläinen, jonka elämäntyönä Suosikkia pidettiin.
Säveleitä oli vuosina 1887–1890 ilmestynyt musiikkilehti, joka sisälsi kotimaisia ja ulkomaisia nuotteja ja sanoja sekä kirjoituksia musiikkielämästä ja merkkihahmojen elämäkertoja.
Säveletär oli vuosina 1906–1911 ilmestynyt musiikkilehti, joka pyrki taidemusiikin ohella kiinnittämään huomiota laulu- ja soittojuhlien, torvisoittokuntien, kirkon ja kansakoulun musiikinviljelyyn.
Tidning för Musik oli vuosina 1910–1916 ilmestynyt ruotsinkielinen musiikkilehti, joka perustettiin musiikkitiedon popularisoimista varten.
Toinen vaihtoehto on suomalainen alakulttuurin aikakauslehti, joka on ilmestynyt vuodesta 1989 lähtien. Lehti käsittelee punkkiin ja sen alakulttuureihin liittyviä asioita.
Trad on vuonna 2006 ilmestynyt kansanmusiikin ja kansantanssin erikoislehti, joka julkaisi Kansanmusiikki-instituutti.
Tuhma oli vuosina 2003–2007 ilmestynyt metallimusiikkiin keskittynyt ilmaisjakelulehti, jota tehtiin vapaaehtoisvoimin ja joka rahoitettiin ilmoitustuloilla.
Uusi Laulu (myöh. Aloha!) oli vuosina 1975–1986 ilmestynyt suomalainen musiikkilehti.
Öskidööl (The Action Magazine) on pääasiassa punk- ja rockmusiikkia sekä nuorisokulttuuria käsittelevät lehti, joka on ilmestynyt vuodesta 2002 lähtien.
